Kosmetologi

Työ on monipuolista ja hauskaa, sanoo kosmetologi Carita Autio. Pienipalkkaisella alalla on kiutenkin turha haaveilla rikastumisesta.

Kosmetologi Carita Autio, 30, ei keksi pahaa sanottavaa alastaan, niin innostunut Helsinki Day Spassa työskentelevä nuori yrittäjä on työstään. ”Tykkään niin paljon työstäni, etten keksi huonoja puolia. Paitsi että työ voi viedä mennessään, kun siitä on niin innoissaan.”

Autio on työskennellyt alalla 10 vuotta, ja hän on tottunut tekemään pitkiä päiviä, jotka venyvät pienyrittäjille tyypillisesti usein yli kymmentuntisiksi. Suurin osa alalla työskentelevistä kosmetologeista toimii nimittäin yksityisyrittäjinä joko omassa hoitolassa tai sitten suuremmassa yrityksessä, jossa he pitävät omaa vuokratuolia. Näin tekee myös Autio.

”Työ on monipuolista ja siinä saa olla tekemisissä ihmisten kanssa. Minulle se on tärkeää, koska olen niin sosiaalinen luonne. Ehdottomasti tärkeintä on kuitenkin se, että tykkään tehdä käsilläni töitä.”

Koulutus kestää kaksi vuotta

Autio tiesi jo ylä-asteella, että hän haluaa kosmetologiksi. Määrätietoinen tyttö käveli hoitoloihin sisään ja kyseli kosmetologeilta heidän työstään. Ylioppilaaksi tultuaan hän opiskeli ammattiin valmistavan tutkinnon Suomen kosmetologien yhdistyksen opistolla Vantaalla. Koulutus kesti kaksi vuotta.

Kosmetologi on kauneudenalan ammattilainen, jonka kuuluu hallita eri hierontamuotoja, kuten kasvo-, käsi- jalka ja lymfahierontoja. Lisäksi hän osaa ehostamisen perusteet ja manikyyrien ja pedikyyrien tekemisen. Aution mielestä kosmetologin ammattitaidossa tärkeintä on kuitenkin hallita ihon analysointi, jonka perusteella asiakkaalle hoidot suoritetaan.

Vaikka kosmetologin työ on käytännönläheistä ”kätten työtä”, tarvitsee ammattilainen myös teorian tuntemusta. Niinpä kosmetologin koulutukseen kuuluu myös anatomian ja fysiologian opintoja, ravinto-oppia, ihotautioppia, kemiaa ja mikrobiologiaa.

Miehetkin hakeutuvat hoitoihin

Viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaiset ovat Aution mielestä oppineet käyttämään enemmän kosmetologien palveluja. Ihmiset ovat kiinnostuneita ulkonäkönsä huolehtimisesta. ”Ehkä suurin muutos on kuitenkin ollut siinä, että nykyisin miehiä tulee hoitoihin aina vaan enemmän. Ja kun miehet oppivat huolehtimaan ihostaan, niin he ovatkin sitten erittäin tarmokkaita ja tarkkoja hoitojen suhteen.”

Itse ala on kuitenkin edelleen erittäin naisvaltainen. ”Mies-kosmetologi on valitettavan harvinainen poikkeus”, Autio sanoo.

Kosmetologin on pidettävä hyvää huolta itsestään, sillä hän on oman työnsä paras käyntikortti. ”Hoidan itseäni säännöllisesti. Varsinkin käsiä ja kynsiä hoidan pitkin viikkoa, niin että voin tehdä manikyyrejä uskottavasti asiakkaalle. Kyllä asiakkaat panevat tuollaiset asiat merkille.”

Myös kunnosta on huolehdittava, sillä niska-hartiaseudun säryt ovat kosmetologien ammattitauteja. ”Pidämme käsiä kokoajan koholla kuten kampaajatkin, joten kyllä siinä menee niskat helposti juntturaan”, Autio toteaa. ”Jos on kovin herkkäihoinen, niin jotkut kemikaalit saattavat altistaa allergioille.”

Alalle haluavia nuoria Autio haluaa kannustaa olemaan positiivisia ja innokkaita. ”Iloisuus on hyvä asia, koska tässä ollaan kuitenkin koko ajan ihmisten kanssa tekemisissä. Ja kyllä alasta kannattaa ottaa vähän selvää ennen kuin aloittaa opinnot, niin ettei kulje pelkkien olettamusten perässä.”

Pienet palkat

Suomen kosmetologien yhdistyksen toiminnanjohtaja Raili Koivukoski näkee alan tulevaisuuden valoisana. ”Ihmiset haluavat nykyisin pitää huolta itsestään, eikä kauneushoitoja nähdä pelkästään turhuutena. Kosmetologit ovat kertoneet minulle, että esimerkiksi lahjakorttien myynti on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Kippojen ja vaasien sijasta ihmiset ostavat lahjaksi hemmottelua. Se on minusta hieno asia.”

Alalle kuitenkin koulutetaan tällä hetkellä liikaa tekijöitä, eikä kaikille löydy töitä. Suomessa toimii 30 alan oppilaitosta. ”Suurin osa siirtyy jatko-opintoihin. Aika moni suuntautuu hoito- ja terveydenhoitoaloille. Toiset valitsevat ammattikorkeakoulututkinnon, jossa keskitytään markkinointiin ja tuotekehittelyyn”, Koivukoski kertoo.

Koivukosken mielestä olisi tärkeä painottaa jo kouluissa, että kosmetologin ammatti on yrittäjäammatti jo lähtökohtaisesti. ”Onneksi monet tulevat yrittäjäperheistä, joten he tietävät jo valmiiksi millaista yrittäjän elämä on.”

Kosmetolgiyrittäjien liikevaihdoista on vaikea saada tietoa, mutta Koivukoski arvelee liikevaihtojen olevan hyvin pieniä. Lisäksi liikevaihto vaihtelee suuresti esimerkiksi yrityksen sijainnin mukaan. Kuukausipalkkaiset työpaikat ovat erittäin harvinaisia. Aloittavan kosmetologin peruspalkka on 1400 euroa, tuntipalkka noin 8 euroa. Maaseudulla palkat ovat jopa vielä pienempiä.

Suomen kosmetologien yhdistyksen rekisterissä on noin 3300 jäsentä. Noin 5% suomalaisista käyttää kosmetologien palveluja.

Teksti: Tyyne Pennanen / A4 Media Oy (21.4.2005)
Kuva: A4 Media Oy