Astrokone

Jos kumppanisi on narsisti – sinäkin olet

line

päivitetty: 25.9.2012

line
narsisti
Meri Saarnilahti-Becker luuli olleensa narsistin uhri ensimmäisessä avioliitossaan. Myöhemmin hän tajusi olleensa itsekin narsisti.

Onko kumppanisi narsisti? Jos on, niin todennäköisesti sinussa on samoja piirteitä. Näin väittää vuorovaikutustutkija Paula Salomaa, jonka uusin kirja Narsismin tiedostaminen julkaistiin viime syksynä.

– Narsisti ja hänen uhrinsa ovat pohjimmiltaan samanlaisia. Kumpikin on tunne-elämältään lapsi. He ovat toistensa vastinparit, Paula Salomaa sanoo.

Myös uhrilla on narsistin tapaan kypsymätön tunne-elämä ja huono itsetunto. Kummankin käsitys itsestä on ulkoisen palautteen varassa. Kumpikaan ei kestä negatiivisia tunteita, eikä selviydy yksin. Siksi he ajautuvat yhteen ja usein myös pysyvät yhdessä suhteen kiduttavuudesta huolimatta.

On myös ihmisiä, jotka saattavat aloittaa suhteen narsistin kanssa, vaikka heissä itsessään ei ole narsismia. Mutta sellainen ihminen ei jää suhteeseen narsistin kanssa pitkäksi aikaa.

– Kukaan ihminen, jolla on aikuisen tunne-elämä, ei tavoittele yhdenvertaista tunnesuhdetta lapsen kanssa, Salomaa sanoo.

Uhri jää, koska tarvitsee itsekin narsistia.

Harva tunnistaa narsismia itsessään, ja vielä harvempi puhuu narsismistaan julkisesti. Meri Saarnilahti-Becker on yksi heistä.

– Tuhosin ensimmäisen avioliittoni narsismillani, hän sanoo.

– Syyllistin miestäni, ja vaadin täydellistä vapautta. Koin, että olin nainut äitini ja että mieheni rajoitti minua.

Saarnilahti-Becker halusi nimenomaan itse jäädä kotiin lasten kanssa. Sitten hän syytti miestään siitä, että joutui kotiäidiksi.

Hän ei neuvotellut mistään. Hän joko sai tahtonsa läpi tai ryhtyi mykkäkouluun. Kun he esimerkiksi olivat ostamassa sohvaa, Saarnilahti-Becker sanoi kaupassa, että otetaan tämä. Mies halusi miettiä. Vaimo suuttui ja sanoi, ettei sitten osteta koko sohvaa.

Ihmisellä, jolla on aikuisen tunne-elämä, on persoonallisuudessaan sekä lempeyttä että lujuutta. Mutta narsisti on luopunut lempeydestä ja uhri lujuudesta. Julmurityyppiä Paula Salomaa sanoo julkinarsistiksi. Toinen taas on Salomaan käsitteillä ilmaistuna enemmän tai vähemmän piilonarsisti.

Salomaa tietää hyvin, että uhrien on vaikea niellä tätä asiaa.

– On rankkaa kuulla, että itsessä on samanlainen ydin kuin julmurissa. Mutta yksipuolinen myötäily on aina itsen ja toisen kaltoin kohtelua.

Meri Saarnilahti-Becker sanoo syyllistyneensä myös liikaan myötäilyyn. Mies ei esimerkiksi päästänyt häntä yksin tennislomalle. Saarnilahti-Becker ei sanonut vastaan, mutta keräsi kiukkua. Ja kapinoi: hän teki salaa, mitä lystäsi. Hänellä oli ulkopuolisia suhteita.

– Hurmasin miehiä, kävin kahvilla, suutelin.

Hän sai miehet rakastumaan itseensä. Aina suhteen alussa hän antoi miehen ymmärtää ties mitä ja antoi tälle, mitä tämä tarvitsi.

– Sitten vedin maton alta.

Salomaa nostaa narsismin piirteistä esiin ennen kaikkea rajattomuuden. Se näkyy esimerkiksi niin, että kaikki ne piirteet, joita narsisti ei näe itsessään, hän siirtää toiseen. Mutta myös piilonarsistinen uhri toimii näin.

Meri Saarnilahti-Becker arvelee, että narsismi oli hänen ensimmäisen avioliittonsa dynamiikassa alun perin. Hän uskoo, että mies rakastui hänessä eloisuuteen, hurmaavuuteen javiehätysvoimaan. Myöhemmin näistä piirteistä tuli kuitenkin taakka.

– Mieheni pelkäsi aina, että jätän hänet.

Lue koko puheenaihe Annasta 28/2012.

Maria Tojkander | Kuvat: iStock

Lähetä palautetta tästä jutusta »

line
line

Keskustelu

  1. "Hyvä juttu, vaikka otsikko onkin vähän provosoiva. Näinhän asia juuri on. Niin kauan kuin uhri takertuu vain omaan uhriuteensa ja absoluuttiseen hyvyyteensä, hän ei voi kehittyä eikä toipua kunnolla. On vaara, että hänestä tulee marttyyri, jos hän ei tunnista omaa osuuttaan ja vastuutaan tapahtumissa. Tämän ei ole tarkoitus millään tavalla syyllistää uhria (eihän uhri tietoisesti toteuta itseään sillä tavalla) vaan tuoda esiin niitä huomioita, jotka voivat auttaa oikeasti kehittymään ja myös pääsemään eroon siitä "loukusta" jonka uhriusajattelu voi saada aikaan. Jos tuntee olevansa vain passiivinen uhri, niin elämää hallitsee usein pelko vielä silloinkin, kun ollaan päästy eroon narsistista (ei esim. uskaltauduta uuteen suhteeseen, kun ei koeta että itse voidaan vaikuttaa suhteen dynamiikkaan). Itseensä tutustuminen ja realistinen minäkuva, jossa tiedostetaan myös omat "pimeät puolet" lisäävät lopulta itsearvostusta, vähentävät tarvetta mustavalkoiseen ajatteluun ja kirkastavat omia vastuualueita. Uhriuteenhan ei liity vastuu, uhri on passiivinen kohde. Vastuun ja oman toimijuuden löytäminen auttavat eteenpäin ja voimaannuttavat. Kirjoitin JUURI tästä asiasta joskus narsistien uhrien tuki -foorumille. Joiltakin sain hyvin positiivista palautetta oivalluksistani -olivat itsekin oivaltaneet saman ja päässeet eteenpäin. Kuitenkin hyvin monilta sain erittäin vihaisen, loukkaantuneen, syyttävän ja hyökkäävän vastaanoton vaikka yritin kirjoittaa diplomaattisesti ja kerroin omia kokemuksiani. Tottakai minua myös syytettiin narsistiksi ja häiriköksi. Tämä selittynee osittain sillä, että rankan elämänvaiheen jälkeen (puhumattakaan sen aikana) voi olla tarvekin uhriuteen ja se on yksi osa ongelman tiedostamista. Eli ihan missä tahansa irtautumisen vaiheessa analyyttinen ja itseäkin reflektoiva ajattelu ei ehkä ole mahdollista. Jossakin vaiheessa kuitenkin kannattaisi, uhriuskultti ei auta omaa elämää loputtomiin."
    - nimimerkki
  2. "täysin eri asia kaksi narsistia yhdessä, kuin narsisti ja uhri. uhri saa enemmän sitä väkivaltaa monissa eri muodoissa, älkää vähätelkö uhreja."
    - eri mieltä
    • "Narsisimi kulkee usein suvussa sukupolvelta toiselle ja siinä mukana väkivaltaisuus...Itse en ainakaan ikimaailmassa voinut kuvitellakaan, että sellaisia ihmisiä on olemassakaan. Kyllä perusnarsisti saa toisen käyttäytymään jopa väkivallan pelossa mielensä mukaan. Elin 16 vuotta narsistin kanssa ja nyt 26 vuotta ei narsistin kanssa...Tiedän, mistä puhun..sanokoot psykologit mitä tahansa."
      - Olen samaa mieltä
      • "Näin narsismi kukkii ja kukoistaa, kun keinoja ketjun katkaisemiseen ei haluta etsiä satika löytää.."
        - Karju
    • "Narsistit myös lisääntyvät ja uhri voi olla narsistin lapsi. Silloin suhteen jättämisestä tulee huomattavasti vaikeampaa. Mitä pitäisi tehdä jos narsisti on apua tarvitseva yksinäinen vanhus? Tekisi mieli laittaa välit poikki, mutta joku velvollisuuden tunto sitoo."
      - Y
  3. "kyllä, siinpä asiaa"
    - pettäjä
  4. "Se näkyy esimerkiksi niin, että kaikki ne piirteet, joita narsisti ei näe itsessään, hän siirtää toiseen. Niinpä. Kirjan kirjoittaja väittää miestään narsistiksi,mutta kertomansa perusteella käyttäytyy itse kuten narsisti. Kaksi narsistia ei millään sovi saman katon alle."
    - sinäpäsensanoit
    • "Juuri näin.. Sillä se on mahdoton yhtälö, että 2 narsistia asuisi saman katon alla, sillä ennenpitkään ja usein hyvin varhaisessa vaiheesa toinen heistä eliminoi toisensa tavalla tai toisella. Narsisti tarvitsee "toimivassa" suhteessa sen uhrin, joka palvelee jokasuhteessa viimeiseen hengenvetoon narsistia."
      - Karju
  5. "Narsisti saa narsistin uhrin epäilemään itseään ja miettimään olenko se sittenkin minä joka on narsisti vai ei. Tämän selvittämiseen ei riitä sen yksin pohdiskelu, vaan läheiset, perhe, tuttavat ym. Ne ihmiset, jotka ovat elämässä aktiivisesti mukana ja jotka tuntevat uhrin tavat ja luonteen. Sellaista narsistia ei olekaan, joka pystyisi asian salaamaan läheisissä suhteissa. Olen itse ollut sellaisen ihmisen kanssa suhteessa, jolla on ollut paljonkin narsistisia piirteitä (narsistiksi en häntä väitä, kun en asiantuntija ole) ja minä jäin epäilemään kumpi meistä se narsisti oli. Läheiseni tyrmäsivät minut heti - sinussa ei narsismia ole. Täytyy muistaa, että jokaisella sitä on. Mutta myös se joka uskaltaa miettiä olenko minä narsisti, ei sitä yleensä ole. Narsisti ei pidä itseään sairaana tai vinoutuneena. Erilaisena kyllä, mutta sekin narsistisen vinoutuneesti siten, että on kaikkien muiden yläpuolella. Mutta, ja tämä on iso MUTTA, on varmasti monta erilaista narsismiutta narsismiuden sisälläkin. En voi yleistää tai antaa yhtä ainoaa kuvaa siitä mitä se on. Ei kukaan voi. Yhtälailla se, että joku sanoo minulle, että todellisuudessa myös minä olen narsisti, saa minut väkisinkin takajaloilleni. Narsismin uhri on uhri, tahtomattaan. Mistä se johtuu on asia erikseen, mutta se uhrius on jotain niin kamalaa, että vain sen kokeneet voivat tietää mitä se on. Ja tämän kaiken kamaluuden päälle minulle sanottaisiin, että MINÄ olen se narsisti...."
    - Maria
  6. "Narsismi ei paljastu heti suhteen alussa. Jos paljastuisi, niin kukaan ei haluaisi suhteeseen narsistin kanssa. Narsisti osaa esittää normaalia ja toisesta ihmisestä kiinnostunutta aluksi. Tätä esitystä kestää kuitenkin vain sen aikaa, kun uhrin luottamus on saavutettu. Sen jälkeen alkaa pikkuhiljaa lupausten rikkominen ja niille löytyy aina hyvä selitys ja jos ei sitä usko niin on uhrissa jotain vikaa itsessään ja uhrin on narsistin mielestä yritettävä ymmärtää että nyt vain oli pakko toimia toisin, kuin oli luvattu ja että meillähän on aina aikaa toisillemme, mutta tämä yllättävä asia on mahdollista hoitaa vain juuri nyt, yritä ymmärtää. En tosin ymmärrä miten joku voi paria vuotta pidempään jäädä yhteen narsistin kanssa (tai edes niin pitkään, jos on jo aiemmin tajunnut mistä on kysymys) ja jatkuvasti uskoa kaikenlaisia selityksiä ja pahimmassa tapauksessa sietää uhkailuja. Jos tuollaista sietää yhtään pidempään, niin en usko että uhri on narsisti, vaan pikemminkin hänellä on alemmuuskompleksi ja/tai pelastaja-/auttajasyndrooma ja hänen kannattaa mennä terapiaan hakemaan itselleen vahvistusta lähteä suhteesta ja sen jälkeen hakea terapiaa itseluottamuksen ja itsensä rakastamisen kehittämiseen, jotta ei taas ajautuisi samanlaiseen suhteeseen. Suhteen ei kuulu perustua toisen auttamiseen tai tukemiseen silloin, kun autettava ei itse edes tajua että hänessä on jotain vikaa, eikä millään tavalla aio tehdä suhteen eteen mitään positiivista tai rakentavaa, vaikka hänelle olisi jo lukuisia kertoja huomautettu asioista. Pelastamiseen suhteen ei pidä perustua milloinkaan. Ei edes silloin, kun pahantekijä teeskentelee krokotiilinkyyneleet silmissään olevansa surullinen, katuvansa ja haluavansa vielä yhden mahdollisuuden. Hyvässä suhteessa ei tarvitse jatkuvia katumusleikkejä, eikä uusia mahdollisuuksia. Kukaan ei kunnioita ihmistä, joka luulee olevansa narsistin pelastaja, eikä mitään urhoollisuusmitalia ole luvassa siitä, että kestipä tuo ihminen urhoollisesti tässä suhteessa myös vastamäessä. Narsistin kanssa ei ole olemassa mitään muuta kuin vastamäkeä. Kaikki muu on kulissia. Harmillista on se, että yleensä uhri on yksi viimeisistä narsistin lähipiirissä, jotka tajuavat narsistin oikean luonteen tai hyväksyvät sen seikan, että eivät pystyneet myöntämään totuutta itselleen, vaikka yhä suurempi määrä todisteita alkoi osoittaa siihen suuntaan. Siinä vaiheessa narsisti on jo tehnyt suhteesta lähtemisestä astetta vaikeampaa, mutta se ei ole koskaan mahdotonta. Mitä lähempänä loppua suhde on, sitä suurempia ovat uhkaukset, nöyryyttäminen ja suhteeseen takaisin anelu. Narsisti saattaa kuitata nöyryyttämisen vain sillä, että se kumpusi vain intohimosta ja pelosta, eikä hän sitä oikeasti tarkoittanut ja että hän oikeasti on palavasti rakastunut. Hänellä vain on huono ajanjakso johtuen eronuhan aihauttamista tunteista tms. mutta se menee ohi sitten jos uhri tulee takaisin jne. Jos on jo ehtinyt kiintyä narsistiin ja on alhaisella itseluottamuksella (ei usko ehkä löytävänsä parempaa) ja auttamissyndroomalla varustettu tai sillä uskolla, että tuossa ihmisessä on jotain vikaa, mutta hän näyttää voivan aina välillä paremmin, kun on minun seurassani, on ehkä muutaman kerran kiusaus kokeilla vielä kerran. Jos tuon ihmisen huono käytös onkin vain ohimenevää. Ehkä se on vain jokin huonompi jakso, joka nyt helpottaa, kun hän ymmärsi miten onnellista minun kanssani on. Tuota ei usko enää toisen kerran jälkeen. Sen joka sen jälkeen vielä suhteeseen jää, on tosiaan syytä hakeutua "vieroitushoitoon". Ei varmasti ole helppoa, jos on vuosikausia yrittänyt itselleen ja läheisilleen uskotella valheita (siis asioita, joiden luuli olevan totta), mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Oikeat ystävät kyllä ovat tukena. Vielä voisin sanoa, että narsisti valitsee uhrikseen aina ihmisiä, joiden näkee olevan heikossa elämäntilanteessa, esim. ihminen, jolla ei ole paljoa ystäviä, joka on juuri eronnut tai jolla on heikot perhesiteet. Ilman vahvaa tukiverkkoa oleva ihminen on helpompi lannistaa. Voi kuulostaa vainoharhaiselta, mutta sanoisin että narsistilla on erittäin tarkka sosiaalisten tilanteiden ja ihmisten lukemiskyky. Hän osaa erottaa mahdolliset uhrit ihmisjoukosta."
    - X
    • "Lisäisin vielä sen, että monet narsistit näyttelevät suhteen alussa jollain tavalla avutonta ja kilttiä, jotta saavat uhrin sympatiat puolelleen. Heillä on monesti jokin sydäntäriipaiseva tarina, jolla he uhriin vetoavat. Yhteydenpito suhteen alkuvaiheessa voi olla todella intensiivistä ja se voi imarrella. Kuitenkin he alkavat käyttää tuota sydäntäriipaisevaa tarinaa myös syynä käyttäytyä kuin traumatisoitunut henkilö, jolla on välillä raivonpurkauksia ja/tai itsemurha-aikeita/yrityksiä tai tarve yhtäkkiä lähteä johonkin purkamaan paineita ilman että kertoo kumppanille minne menee ja miten kauaksi aikaa. Monilla ihmisillä on traumoja ja he voivat päästä niistä yli. Narsisti ei edes yritä, koska niitä on niin helppo käyttää manipuloimisvälineinä."
      - X
    • "Juuri näin;)"
      - Nimetön
  7. "Vaikka alkutaival parisuhteessa ei olisikaan mitään ruusutarhaa, niin narsistin näytettyä todellisen minänsä ei hyvää hetkeä tule kumppanilla suhteen jatkuessa koskaan olemaan. Mitään omia tunteita ei saa näyttää eikä omia mielipiteitä noteerata, vaan kaikki tyrmätään huumoriin vedoten. Aikaa myöten tulee uhrille sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita, joiden syy on narsistisen kumppanin mielestä uhrissa itsessään tai jopa sukulaisissaan. Mitään ei narsisti ota vakavasti. Kaikki omat asiat on kiellettyjen listalla vain salaa voi onnistua jotakin tekemään. Kun uhri lopulta menettää luottamuksen narsistiin, ei sitä takaisin saa. Narsistia ei voi mitenkään saada tyytyväiseksi. Suuri nautinto on narsistille saada itse huomiota kaikilla mahdollisilla tavoilla kuten pikkulapsi. Mikäli aina täytyy uhrin olla varpaillaan, ei muuta ratkaisua ole kuin lähteä uuteen osoitteeseen. Turvaverkko on lähtijälle tarpeen lähdön hetkellä ja senkin jälkeen."
    - silmät auki
    • "En usko että on yleensä ottaen totta. Olin itse suhteessa kauan, koska narsisti uhkasi tehdä pahaa tärkeille ihmisilleni jos lähden. Hän jopa uhkasi tappaa työkaverini, ystäväni, lähisukulaiseni tai entisen opettajani jos lähden. Etenkin työkaverini, joita arvostan suuresti ja joille olen paljosta kiitollinen olivat vaarassa, koska mies asui lähellä työpaikkaani, hänellä oli aseet kotona. Mies oli loppuvaiheessa niin täynnä vihaa että olisi voinut uhkauksensa toteuttaa. Olenko siis narsisti kun isteni uhraamalla suojelin minulle tärkeitä ihmisiä. Valitsin jäämisen, koska en halunnut kenellekään muulle mitään pahaa."
      - Narsistin kanssa elänyt
    • "En usko että on yleensä ottaen totta. Olin itse suhteessa kauan, koska narsisti uhkasi tehdä pahaa tärkeille ihmisilleni jos lähden. Hän jopa uhkasi tappaa työkaverini, ystäväni, lähisukulaiseni tai entisen opettajani jos lähden. Etenkin työkaverini, joita arvostan suuresti ja joille olen paljosta kiitollinen olivat vaarassa, koska mies asui lähellä työpaikkaani, hänellä oli aseet kotona. Mies oli loppuvaiheessa niin täynnä vihaa että olisi voinut uhkauksensa toteuttaa. Olenko siis narsisti kun isteni uhraamalla suojelin minulle tärkeitä ihmisiä. Valitsin jäämisen, koska en halunnut kenellekään muulle mitään pahaa."
      - Tuskinpa olen narsisti

Osallistu keskusteluun