Astrokone

Umayya Abu-Hanna: ”Lähdin Suomesta suojellakseni tytärtäni”

line

päivitetty: 6.2.2013

line
abuhanna_web

En edes tajunnut, kuinka syvästi surullinen olin, ennen kuin asetuimme tänne, Umayya Abu-Hanna sanoo.

Hän on uppoutunut syvälle liilanvärisen sohvan uumeniin ja pyörittelee kämmenissään Marimekon lehmäkuvioista kahvimukia.

Muutosta Amsterdamiin on kohta kaksi vuotta, mutta sisustaminen on vielä vaiheessa. Kodilta tämä silti näyttää. Värikkäät huonekalut ovat enimmäkseen tuunattuja kirpparilöytöjä, katossa roikkuu Umayyan oksankarahkasta rakentama valaisin. Yksi harvoista uutena ostetuista esineistä on espressokeitin. Kun 51-vuotias elää kahdestaan viisivuotiaan ikiliikkujan kanssa, tarvitaan kofeiinia. Paljon.

Aamu alkoi toraisesti. Reema kieltäytyi pukemasta, ja taistelussa eteisen lasimaljakko sälähti sirpaleiksi.

– Mä en jaksaisi aina sotia sun kanssa, Umayya tuskaili.

– Älä käytä sanaa ”sota”. Vai onko täällä muka tapettu ketään? viisivuotias viisasteli.

Reema on tarkka ja terävä tyttö. Juuri lapsensa takia Umayya päätti kolmen vuosikymmenen jälkeen vaihtaa maisemaa ja muuttaa veljensä kotimaahan Hollantiin. Suomessa hän osasi kielen ja kulttuurin, hänellä oli ammatti ja asema. Amsterdamissa hän on yksi työtön ja kielitaidoton maahanmuuttaja muiden joukossa.

Mikä täällä on niin paljon paremmin, että pieni Reema kannatti repiä juuriltaan jo toistamiseen?

Päätös syntyi jouluna 2009.

Umayya ja Reema viettivät aattoiltaa Umayyan parhaan ystävän, Taina Westin, perheessä. Lumen kuorruttama maisema oli kuin postikortissa. Omakotitalo oli koristeltu tontuin ja kynttilöin, pöytään katetut rosollit, laatikot, piparit ja jopa sinappi olivat itse valmistettuja. Kuusen alla Reemaa odotti keko aivan liian kalliita lahjoja.

Umayyaa itketti. Täällä hän tunsi olevansa turvassa. Nämä ihanat ihmiset rakastivat hänen pientä tytärtään!

Arki vain oli kovin toisenlainen. Mustaihoista lasta rattaissa työnnellessään Umayya oli saanut tottua tylytykseen. Helvetin neekeri, painu kotiin! Huutelijoita eivät olleet vain siilitukkaiset leijonakorumiehet, vaan teinit ja jopa mummot. Bussipysäkillä, kauppakeskuksessa, kadulla. Kukaan ei puuttunut nimittelyyn, kuulomatkan päässä olevat vaikenivat ja katsoivat muualle. Reema tarkkaili tilanteita silmät renkaina.

Aattoyönä Umayya valvoi pimeyteen tuijotellen. Joulupäivänä oli Reeman syntymäpäivä, tyttö täyttäisi kolme vuotta. Tämäkö oli parasta, mitä hän pystyi lapselleen tarjoamaan?

Kun Umayya muutti miehen perässä Israelista Suomeen 1981, maa oli takapajula Euroopan syrjässä. Hän muistaa, miten suomalaiset vähättelivät itseään ja ihmettelivät, miksi kukaan haluaa asettua tänne. Jos ennakkoluuloja oli, ne pidettiin omana tietona. 1990-luvulla tapahtui muutos. Suomi kaupungistui ja eurooppalaistui. Itsetunto kohosi. Samalla ilmapiiri muuttui. Yhtäkkiä aggressiiviset rasismin ilmaukset sallittiin.

– Totuin ohittamaan itseeni kohdistuvan nimittelyn. Mutta lapseen suunnattu viha tuntui kohtuuttomalta. Jos tämä söpö, nappisilmäinen tyttö sai tällaista käytöstä osakseen nyt, millaiseksi se muuttuu, kun hän on viisitoistavuotias finninaama? Hänen pitäisi joko oppia alistumaan ja vihaamaan itseään tai taistelemaan. Molemmat vaihtoehdot tuntuivat huonoilta.

Ilman vanhempiaan kasvaneen Reeman elämän alkutaival ei ollut helppo. Siksi Umayya ei halunnut lisätä hänen taakkaansa enää yhtään.

– Saattaa kuulostaa pahalta, mutta vein tyttäreni pois Suomesta suojellakseni häntä.

Umayya ehti kaivata äidiksi pitkään. Lasta yritettiin ensin avioliitossa, ja eron jälkeen hän käynnisti adoptioprosessin yksin. Neljän vuoden odotuksen jälkeen lokakuussa 2007 Umayya lähti viimein hakemaan tytärtään lastenkodista Etelä-Afrikasta.

Reema oli vajaan vuoden ikäinen, kun hänet tuotiin kesähelteestä keskelle pakkasta ja pimeyttä. Kaikki oli outoa: tuoksut, ruoka, kieli. Hyvää tarkoittavat ihmiset hokivat, miten onnekas tyttö oli saatuaan kodin ja äidin. Umayyaa se sapetti.

– Jokaisella lapsella on oikeus olla rakastettu. Ei adoptiolapsen tarvitse olla äidistään sen kiitollisempi kuin muidenkaan lasten.

Luottamus kasvoi hitaasti. Pitkään Reema tuijotteli ympärilleen vaiti kulmat kurtussa. Ei suostunut syliin, ei halunnut halata. Kunnes eräänä yönä pinnasängystä Umayyan vuoteen viereltä kuului: ”Äiti”, ja pieni pullea käsivarsi ojentui pienojen välistä. Äiti ja tytär nukahtivat käsi kädessä.

Lapsen hoitaminen yksin on rankkaa, mutta Umayya ei valita. Hän ehti elää itselleen 46 vuotta. Yhtään ei harmita, että konsertit, elokuvat ja muut iltariennot jäävät väliin. Been there, done it.

– Sain lapsen juuri sopivan ikäisenä. Olen Reemalle maailman paras äiti, virheineni täydellinen.

Äidin ikä ei ole ongelma tyttärellekään, päinvastoin. Reema ylvästelee koulussa, että ”minun äitini on yli 50, onko kenelläkään toisella yhtä vanhaa äitiä”. Välillä Umayyaa nolottaa, kun tytär julkisilla paikoilla puristelee palvovasti hänen pehmeitä vatsamakkaroitaan ja käsivarsien alleja.

Nuori neiti Abu-Hanna sai kolme nimeä. Alkuperäinen, ­Aphiwe, merkitsee lahjaa. Reema puolestaan on hyvin tavallinen arabialainen nimi, joka tarkoittaa suurisilmäistä peuraa. Ja Amanda löytyy suomalaisesta almanakasta.

Nyt Reema on keksinyt vielä yhden nimen. Hän haluaa olla hollantilaisittain Fleur van Rosse.

Kotitalon ulko-oven edustalla seisoo tukeva punainen naistenpyörä, jonka taakse on kiinnitetty lastenistuin. Se on Abu-Hannan perheen Mersu.

”Ee-i, en rupea pyöräilemään”, Umayya protestoi veljen hollantilaiselle vaimolle, joka osti menopelin hänelle lahjaksi. Mutta käly oli sitä mieltä, että Umayyan on aika opetella maan tavoille. Ja täällä kaikki ajavat polkupyörällä. ”Ee-i”, hän sanoo myös veljen anopille ja muille sukulaisille, jotka sinnikkäästi puhuvat hänelle hollantia.

– He eivät tajua, kuinka vaikeata tässä iässä on sopeutua uuteen maahan ja kieleen.

Muuttoa valmisteltiin vajaan vuoden verran: Umayya myi Helsingin keskustassa sijaitsevan asuntonsa, täytti pinon kaavakkeita ja jakoi pois tavaroitaan. Joulukuun alussa 2010 vietettiin etukäteen Reeman syntymäpäiviä ja läksiäisiä. Ystävät olivat huolehtineet järjestelyistä: koristelleet tilan, rakennelleet juhlavalaistuksen, leiponeet ja kattaneet pöydän. Oli ohjelmaa ja lahjoja. Mutta Umayya kiirehti poispoispois. Tunteet olivat pinnassa, ja kaikki se lämpö ja huolenpito kävivät ylivoimaiseksi kestää.

Pari päivää myöhemmin Umayya ja Reema laskeutuivat Amsterdamin kentälle mukanaan koko maallinen omaisuutensa. Se mahtui neljään matkalaukkuun. Veljen perheen nurkissa kului viikko ennen kuin he pääsivät asettumaan nykyiseen kotiinsa, tilavaan kolmioon Zeeburgin alueella.

Alkoi jakso, jota Umayya kutsuu henkiinjäämiskamppailuksi.

– Päätin keskittyä käytännön asioiden järjestelyyn ja auttamaan tytärtä selviämään kulttuurisokista.

Reema kaipasi ystäviään – ja lunta. Vesisateella ei ollut mitään tekemistä. Tyttö itki yöt läpeensä ja sai outoja iho-oireita. Lääkärissä selvisi, että reaktiot johtuivat isosta muutoksesta ja menettämisen pelosta. Ne onneksi hellittivät aikaa myöten.

Hyvin nopeasti Umayya löysi sisäisen suomalaisensa. Kävelyretkillä läheisessä metsikössä tuntemattomatkin vastaantulijat pysähtyvät toviksi vaihtamaan kuulumisia. Kaikki paitsi Umayya. Aamulla lapsia kouluun tuovat äidit jäävät usein kahvittelemaan yhdessä. Kaikki paitsi Umayya.

– Minä olen se hapannaama, jolla on aina kiire. Mutisen itsekseni, että eikö täällä perkele saa missään olla rauhassa.

– Täällä sosiaalisuuteen kasvattaminen alkaa ihan pienestä. Kouluun mennään jo nelivuotiaana, mutta ennen varsinaisia oppiaineita opetellaan olemaan toisten ihmisten kanssa: kysymään, kuuntelemaan, katsomaan silmiin. Koko ajan tiedustellaan, onhan kaikki varmasti lekker, kivaa.

Umayya on huomannut, että täkäläisten elämä on pienistä osasista koostuva palapeli. ”Otatko pikku palan omenakakkua? Ehkä pikkuisen kermavaahtoa päälle?” Ajattelumallin hyvä puoli on, että jos joku osasista ei aina toimi, se ei romuta koko elämää.

Ei Hollantikaan tietysti mikään särötön onnela ole. Kun koulussa vietettiin sankariviikkoa, Reema halusi pukeutua Mega Mindyksi, joka on belgialaisten kehittämä, naispuolinen vastine Supermanille. ”Et sinä voi olla Mindy”, muut lapset väittivät. ”Mindyhän on sinisilmäinen ja vaalea.” Mutta Reema piti päänsä ja veti käkkärän tukkansa päälle blondin peruukin.

– Reema ei näytä länsimaalaiselta. Se on tosiasia, joka täytyy hyväksyä. Mutta huutelua ja kiroilua ei kenenkään tarvitse sietää.

– What´sthe magic word? Say ”please”! Reema muistuttaa, kun äiti erehtyy komentamaan liian jyrkin sanakääntein.

Abu-Hannan perheen kotikieli on englanti. Suomen kielen Reema on unohtanut täysin, lukuun ottamatta ilmaisua ”perkele flikka”. Mistä lie oppinut, Umayya kummastelee. Sen sijaan tyttö puhuu sujuvasti hollantia, amsterdamilaisella korostuksella.

Umayya puolestaan on yhä lähes ummikko, ja tekee hassuja kielivirheitä. Veljenpojalle täti sanoi olevansa tand Umayya, vaikka pitäisi sanoa tante. Tand on hammas. Kun kadulla joku pysäyttää kysyäkseen neuvoa, Umayya kehottaa kääntymään Reeman puoleen.

– Se tekee meidän keskinäisestä dynamiikastamme joskus vaikean. Mama, are you stupid, Reema saattaa kysäistä. Korostan hänelle, että minä olen äiti ja minua totellaan.

Viime kesänä Reema totesi apeasti kaipaavansa omaan maahansa. ”Ja mikäs maa se on?” Umayya tiedusteli. ”Finland”, lapsi vastasi.

Reeman kansallinen identiteetti ei tule koskaan olemaan yksiselitteinen. Mutta Umayya haluaa, että tyttö voi sanoa jostakin paikasta: tämä on minun maani. Se paikka on nyt Hollanti. Reema on luontevasti yhteydessä myös synnyinmaahansa Etelä-Afrikkaan ja äitinsä juuriin Lähi-idässä.

– Mutta Suomi on menettänyt Reeman. Se on sääli, sillä hänen kaltaisiaan kosmopoliitteja Suomi tarvitsee tulevaisuudessa. He luovat verkostoja ja rakentavat siltoja ympäri maailman.

Muutosta on kulunut kaksi vuotta, ja joulu on taas ovella. Reema on kuin pistoksissa: lahjatoiveet ja syntymäpäivien vieraslista vaihtuvat päivittäin.

Umayyasta tuntuu yhä kuin hän olisi vasta saapunut maahan. Moni asia on vielä kesken: pitäisi hankkia olohuoneeseen verhot, verkostoitua lisää, aloittaa kieliopinnot. Ja ennen kaikkea pitäisi hankkia työtä. Tähän asti Umayya on elänyt säästöillään ja apurahalla. Häneltä ilmestyi juuri monikulttuurisuuden käsikirja Multikulti.

Epävarmuudesta huolimatta mieli on levollinen.

– Tuntuu kuin jokin haava sisällä olisi umpeutunut. Nauran enemmän. Entisessä elämässä huippuhetkiä oli paljon, mutta perusrauha puuttui. Nyt on toisin päin. Kun Reema istuu sylissäni ja molemmat lukevat omaa kirjaansa, koti ja maailma tuntuvat turvallisilta.

Syksyllä Umayya uskaltautui ensi kertaa vierailulle Suomeen. Pääministeri Jyrki Katainen kutsui hänet osallistumaan tulevaisuusselontekotyöryhmän kokoukseen Helsingissä. Ensimmäinen reaktio oli kieltäytyä, mutta kohta mieli muuttui. Välimatka oli tehnyt hyvää, ja moni asia näyttäytyi nyt eri kulmasta. Hänellä olisi jotain uutta annettavaa.

Bussissa matkalla lentokentältä Helsingin keskustaan rinnassa läikähteli ristiriitaisia tunteita.

– Suhteeni Suomeen on yhä kipeä asia, paljon vaikeampi kuin avioero. Tunnen itseni jotenkin petetyksi. Kuin tapaisin exän, joka petti 30-vuotisen liiton jälkeen.

Mutta ei Umayya kokonaan Suomesta pääse, eikä Suomi hänestä.

– Suomi on elämäni rakkaus. Tiedän jo nyt, että vaikka eläisin 90-vuotiaaksi, parhaat vuoteni vietin siellä. Koin sen laveasti ja syvästi. Suomi tulee aina olemaan suurin osa tarinaani.

Juttu on julkaistu Annassa 51-52/2012.

Miia Siistonen | Kuvat: Seppo Saarentola

Lähetä palautetta tästä jutusta »

line
line

Keskustelu

  1. "Vieläkö tätä katkeraa vanhaapiikaa on pakko kuunnella?!?! Neiti asuu nyt unelmamaassaan, monikultuurisessa ja suvaitsevaisessa Hollannissa ja hyvä niin. Rauha hänen sielulleen."
    - Miksimiksi
    • "Suomi on vaarrallinen maa lapsille: venäläisest sanoivat jo v. 2012"
      - VM
    • "Erehdyt. Eronnut nainen ei ole vanhapiika."
      - Suomen sanastoa
  2. "Kiero, valehteleva, manipuloiva ja kiittämätön kusipää"
    - Tervemenoavaan
    • "Ai sinäkö? :))"
      - Voi että. Ihan vilpittömästi.
    • "Umayyan täytyy ollä kiitollinen koska hänen lapsensa teloitetaan suomessa?. Kiitollinen koska hän maksanut veron suomessa ja jäätänyt sitä ?. Kiitollinen koska otti orpo lapsi entisesta apartheid maasta ja tuonut toiselle apartheid maahan, missä tyhmät aikuisest ihmiset haukuvat 3 vuotias lapsi. Suomelaiset täytyy adoptoida lapset suomesta. Tässä maassa riitta lapset jotka hoidetaan huonosti ja toivovat parempi perheet. En toivo että tämä kirjoitus käännetään englanniksi ja lähetään orpo kotiin Etelä Afrikkaan tai Afrikkaan. Miksi Suomi on lotto voitto maa mutta Ruotsi ei ole?. Tai Hollanti ei ole?. tai Saksa ei ole?. Ketkä ovat ne lotto voitajat tässä maassa?. Suomi ei kestä krittiiki ; Kun Uusi zealandin ministeri kirjoitti että heillä on vähemmän työttömyys kuin suomessa; kaikki olivat vihaiset: vaikka 6.2% (uusi zealandin työttömyys %) on selvasti pienempi kuin Suomen 8% + yli 40 kympiset jotka käyvät jatkuvasti koulussa mutta ei koska saavat työpaikka. Meidän täytty muttaa ja käytttäytyä parempi. Onko vaikea kysyä pikku 3 vuotias tumma ihonen lapsi oma nimensa, kuin haukkua?. Mikä ongelma rasistilla on?. Nyt etsitään lapsen äidistä ongelmat, mutta ei korjataan ne jotka ovat tyhjä kallot."
      - VM
      • "opettele kirjoitta parempi suomi niin minä ymmärrä. hyva jatko ja parempi mieli sinulle. kiitos ja kunnioitus."
        - siis täh?
  3. "Mahtavaa että joku uskaltaa kirjoittaa ja sanoa kuten asia on.Suomi on pikkurasistinen maa jossa ulkomaan eläviä tuijotetaan ja nimitellän ja pelätään että on omasta pois. Suomalaisilla on valitettavasti paljon opittavaa, maailmankatsomus ei avarru Mallorcan matkalla. Hävetkää juntit!"
    - Nimetön
    • "Matkaillessani maailmalla noin 300 pv vuosi globaalisti toimien paikallisten kanssa, (duunin vuoksi) olen kallistunut pikkasen rasistiksi, koska tajuan kuinka asiat OIKEASTI ovat. Saa olla mielipiteet muillakin. Mutta saa nyt Abu Hannah tilaamaansa. Amsterdam ei ihan pulmunen rasismin suhteen niinkuin kuvitteli. Ja jopa palkitaan . Noloa."
      - Ei Mallorcalla
  4. "Toivottavasti Hollannissa asiat sujuvat kaikin tavoin paremmin! Hienoa, että Hollannissa asuu Abu-Hannan muutakin sukua, etenkin lapsen kannalta on suurta rikkautta, kun on välittävää sukua ympärillä. Mutta ei ehkä kannattaisi miettiä Suomea enää lainkaan, jos se aiheuttaa vain huonoa oloa? - vaan mielummin irrottautua täysin kaikesta suomalaisesta julkisuudestakin. Raskaissa asioissakaan ei kannattaisi liiaksi velloa, vaan jättää ne taaksepäin - ja keskittyä vain oman perheen hyvinvointiin ja uuden elämän rakentamiseen uusissa ympyröissä - tulevaisuuteen!"
    - Siunauksin Suomesta
  5. "Voi miten ihanaa, että olet vihdoin löytänyt maan joka hyväksyy sinut sellaisena kun olet. Nyt sitten kannattaa unohtaa ihan kaikki mikä koskee Suomea ja alkaa laittamaan elämään kuntoon siellä Hollannissa – vapauden ja tasa-arvon maassa. Ehkäpä muutto omaan synnyinmaahan saattaa tulla ajankohtaiseksi jossain vaiheessa? Kenties synnyinmaan avustaminen ja jälleenrakunnus nousee ajankohtaiseksi? Täällä muiden rakentamien pöytien ääressä on elämä helppoa ja vaivatonta. Sitä voi vain istahtaa pöydän ääreen ja esittää tilauksensa – pöytää ei tarvitse enää rakentaa, kun sen ovat jo aikaisemmat sukupolvet pystyttäneet. Mutta hienoa, että olet löytänyt uuden ja suvaitsevan maan missä asua. Toivottavasti löydät tasapainon sieltä."
    - Pertsa
  6. "Apuraha-Hannalla on selvästikin suunnitelma. Rahat alkavat huveta ja pitäisi jotakin keksiä. Takaisin Suomeen ja otsikoihin, haastatteluihin, TV-ohjelmiin. Tämäkin lehtijuttu todistaa vahvasti juuri tämän puolesta. Toivon syvästi että tämä narsistin oloinen hyypiö jää lopullisesti Hollantiin tai jonnekin muualle."
    - Rane
    • "I think that at this point in the book, Bridget is an independent woman, but not by a chocie. She wants a man, and she is willing to call Daniel and make herself look desperate. It does not support the idea of women's independence, in fact it does the opposite. It showed that she couldn't go a day without seeing him, and she felt she had to call to remind him she is still there. Bridget's action in calling Daniel shows a weakness to me. What happened to making the man chase you?"
      - Parvez
  7. "Apurahahannasta on näköjään tulossa suomalaisen median etäelätti. Kuinkahan kauan hän tällä saman asian jaanaamisella aikoo elättää itsensä."
    - kiukiu
  8. "Tulin tosi surulliseksi luettuani tämän Ymayyan kirjoituksen Helsingin Sanomista,näinkö törkeästi Suomessa yhä kohdellaan ulkomaalaisia.Olen pahoillani maanmiesteni puolesta. Juuri Ymayyanlaisia ihmisiä täällä Suomessa tarvittaisiin muuttamaan suvaitsevammaksi tätä ilmapiiriä ja toivon, että hän jaksaisi palata Suomeen lapsineen, taistelemaan. Ymmärrän kuitenkin jos hän ei jaksa, kenenkään ei pidä ottaa suurempaa taakkaa kuin jaksaa kantaa. Jo tämä hänen kirjoituksensa on avannut keskustelun rasismista Suomessa, mikä on hyvä asia.Toivotan kaikkea hyvää Ymayyalle ja hänen pienelle tyttärelleen ja voimia..."
    - Yksi monien puolesta?!
  9. "Äidin tuska... Sitä tässä paetaan. Umayya on päättänyt jättää kotimaansa, jota rakastaa, tyttärensä takia. Kaikki me äidit voimme jollain lailla ymmärtää näitä motiiveja teon takan. Kaikki me haluamme lapsillemme vain parasta, turvallisinta ja onnellisinta elämää. Aina se ei ole mahdollista ja usealla meistä on vielä onneksi fiksu mies vierellä puhumassa järkeä on itse on jo luuri kourassa haastaakseen koko maailman, jos omaa pilttiä on "kohdeltu kaltoin." Hänestä on tuntunut pahalta lapsensa puolesta ja hän on päättänyt toimia. Hän teki samantyyppisen ratkaisun kuin moni koulukuisatun lapsen vanhempi. Hän otti lapsensa pois kiusaavasta yhteisöstä ja vei tämän uuteen, parempaan. Mikään äidin teko ei voi suojella lasta kovalta maailmalta. Ei edes Hollannissa, kuten saimme Mega-Mindistä edellä lukea. Umayaa käy läpi kovaa äitiyden kriisiä. - Hän on vanha äiti - Elänkö tarpeeksi kauan nähdäkseni, suojellakseni ja tukeakseni lasta, nauretaanko lapselle sen vanhasta äidistä - Hän on erivärinen äiti - Suomessa liian tumma, lapselleen liian vaalea - Hän on yksinäinen äiti - Miten selitän sen, ettei minulla ole miestä, olisi kiva jos joku jakaisi kanssani vanhemmuuden taakan, enempi rahaa olisi myös kiva - Hän on adoptioäiti - Miten selitän lapselle, etten ole hänen äitinsä, haluaako hän joskus hylätä minut ja hakea oikeaa äitiään ja sukuaan - Hän on siirtolaisäiti - Kasvatanko lapseni suomalaisten, palestiinalaisten vai hollantilaisten normien mukaan Kaikkea tätä hän on miettinyt ja keksinyt ratkaisun, että on parempi olla maassa, jossa on monen värisiä ja monenlaisia perheitä sekä on kiva olla lähellä omaa sukuaan ja veljen perhettä. Toivottavasti hän kotiutuu Hollantiin ja Reema pystyy muodostamaan siteet edes johonkin maahan, kulttuuriin ja kieleen. En vähättele ikäviä tunteita, joita nimittely ja haukkuminen ovat varmasti äidissä saaneet aikaan. Enkä missään tapauksessa puolustele rasistisia huuteluita. Se on törkeää. Rasismia en kiellä, se on olemassa ja elää suomalaisissa yhteiskunnassa kuten muissakin maissa. Pitäisikö sille tehdä jotain, pitäisi. Pitäisi saada kaikki suomalaiset ja suomeen tulevat siirtolaiset töihin, ansaistemaan palkkaa, tutustumaan kantaväestöön tasavertaisena ja saamaan kunnioitusta omana yksilönään ja lopulta Suomen kansalaisena."
    - Äiti itsekin
  10. "Ensinnäkin, Umayyaa ei voi kutsua vanhaksipiiaksi, hän on ollut aviossa, ja eronnut. Vanhapiika ei ole koskaan avioon asti päässyt. Toiseksi, ei hän sano olevansa epäkiitollinen Suomelle, päinvastoin hän kertoo Suomen olevan hänen elämänsä rakkaus. Kuinka moni Suomessa syntynyt toitottaa samaa? Hän ei halunnut lapsensa kokevan rasismia, ja muutti paikkaan missä toivoo olevan vähemmän vihamielisyyttä tummaihoista pientä tyttoä kohtaan. Kolmanneksi, täytyy nostaa hattua Umayyalle, hän asui kuitenkin kolmekymmentä vuotta Suomessa ja oppi kielen (ei ole kuulemma kovin helppo kieli oppia). Ja edelleen rakastaa tätä maata tarpeeksi paljon, että siitä eroaminen sattuu. Ei sillä, että omaa maataan tarvitsisi edes rakastaa. Suomi on kuitenkin Umayyan kotimaa. Ei synnyinmaa, mutta kotimaa. Suomessa hän on asunut suurimman osan elämästään, ja hänellä on oikeus sitä joko rakastaa tai vihata. Ja arvostella."
    - Suomalainen
  11. "Ja Pertsa, kuinka monta pöytää olet itse rakentanut? Itse en ole yhtäkään, mutta tilaukseni sen pöydän ääressä maksan omista, itse tienaamistani rahoista. Kuten arvatenkin myos Umayya. Ja sinä. Tällä tarkoitan, että koko itsenäinen Suomi oli itsenäinen jo minun syntyessäni (olen Suomessa syntynyt, suomalaisille vanhemmille, 32 vuotta sitten), ja olitko itse taistelemassa Suomen itsenäisyydestä? Jos olit, niin pisteet siitä sinulle. Jos et, niin kyllä se (Suomen) pöytä oli pystyssä sinunkin syntyessäsi, mihin tahansa maahan sitten synnyitkään. Joten tee oma tilauksesi ja anna muiden tehdä myös."
    - Suomalainen
  12. "Ymmärrän hyvin Umayyan tuskan äitinä. Olen itsekin kantasuomalaista tummemman tytön äiti. Kun nyt jo teini-ikäinen tytär oli pieni ja istui rattaissa, sain hyvin samantapaisen huudon eräältä mummolta metroasemalla. Onneksi sentään joku nuori mies käveli ohi ja käski mummoa pitämään suunsa kiinni. Se helpotti oloani paljon, että joku avasi suunsa. Juopot miehet tulivat "ottamaan osaa", kun minut on raiskattu,enhän minä vapaaehtoisestu sen väristä lasta tietenkään ollut hankkinut. Lapsi oli esikoiseni ja minulle kaikki kaikessa. Tuollaista joutui arkipäivänä julkisissa liikennevälineissä sietämään. Hyvin usein joku soitti suutaan, joko juoppo mies tai vihainen mummo. Ei tällaista tarvitse sietää sivistymaassa. Sitten on paljon asenteita, jotka ovat pinnan alla. Vaikka tyttäreni on Suomessa syntynyt, suomen kansalainen, suomea äidinkielenään puhuva ja ulkonäöltään lähinnä italiainen, häntä työnnetään koulussa islamin tunneille (vaikka papereissa lukeeev.lut.), häntä kohdellaan "mamuna". Eräskin opettaja kivenkovaan väitti, että lapseni on "maahanmuuttajataustainen", koska hänen isänsä muutti Suomeen 20 v. sitten. Tytär on syntynyt Hesassa. Tällaista tämä on. Umayyalle tsemppiä. Puhu edelleenkin suoraan ja rohkeasti!"
    - debbie
  13. "Mitä tästä nyt pitäisi ajatella? En tunnista itseäni enkä ystäviäni Abu-Hannan tarinasta, enkä jaksa hävetä suomalaisuuttani yksittäisten hölmöläisten vuoksi, vaikka muka pitäisi. Ikävää tosiaan, jos näitä hölmöläisiä on niin paljon, kuin näistäkin kommenteista voisi päätellä. Minun porukoissani rasismia ei hyväksytä, vaikka en ole trendikkäästi punavihreä akateeminen helsinkiläinen, joka yleisesti ottaen on Suomessa suvaitsevaisuuden perikuva. Pikemminkin edustan sitä lajia, jonka nämä edellämainitut suvaitsevaiset sen paremmin asioihin tutustumatta niputtavat automaattisesti rasisteiksi. Meillä täällä maallakin on eri värisiä ja eri kansalaisuuksia edustavia kavereita, tuttuja, työkavereita ja perheenjäseniä, ja hyvin tullaan toimeen. Jokainen on omanlaisensa."
    - tsemppiä vaan itsekullekin
  14. "Täysin turhaa huomiohakuista lätinää Abu- Hannalta. Ja kuten joku jo aikaisemmin kirjoitti, taitaa olla taustalla huomiohakuisuuden lisäksi suunnitelma siitä, miten saada Suomesta lisää apurahaa - Hollannissahan neiti Abu- Hanna on nobody, joten on siis käännyttävä Suomen puoleen, kun tili alkaa olla tyhjillään."
    - Leijonaemo
    • "Thank you Rita:-) Have you though about updlioang some of Emma's paintings? What is your twitter name? I've started a twitter group for showing children's art.Your scarf is still very useful bitterly cold here this winter, but SO beautiful."
      - Meshlazemteaarafmyname
    • "ycNyic wclajvocqlqb"
      - exxepaxmi
  15. "Lyön vetoa sen puolesta että tämä kaikki on suunniteltua alustusta europarlamenttivaaleihin ja ehdokkuuteen niissä. Vaaliuurnilla tavataan..."
    - Rane
    • "Do a google serach for Keswani, Reema. Shinde Jewels. New York: Assouline, 2004. Hardcover. This book explores the life and art of A.V. Shinde, who spent the first twenty-five years of his career designing jewelry for Indian royalty, and the next forty-five years as head designer for Harry Winston."
      - Henri
  16. "Abu-Hanna on nostanut tärkeän aiheen esille. Ihmettelen vain että me suomalaiset olemme niin herkkänahkaisia, että hyökkäämme hänen kimppuunsa teilaten ja sivuuttaen hänen kokemuksensa (esim. Ulla Apelsin). Abu-Hanna: Olet rohkea, viisas ja suoraselkäinen suomalainen nainen!"
    - alli
  17. "Tulin surulliseksi lapsen puolesta. Hänelle oli kasvamassa juuret täällä, mutta äidin ahdistuksen takia hän menetti ne ja joutui opettelemaan uuden kielen, tottumaan uuteen maahan - ja vielä sellaiseen, johon äiti ei halua sopeutua. Ei ole lapsen tehtävä toimia tulkkina, siinä joutuu liian kovaan paikkaan."
    - Äiti
  18. "Liki kaksikymmentä vuotta Saksassa asuneena suomalaisena yhdyn Umaja Abu-Hannan tuntoihin ja kritiikkiin suomalaisten rasistisesta käytöksestä. Olen pahoillani hänen tyttärensä kokemasta rasismista. Suomalaisessa mentaliteetissa on jotakin kieroonkasvanutta - vihaa vihaa vihaa erilaisuutta kohtaan. Karusti sanottuna suomalaiset ovat haista vittu - mikä sä oot saatana sanomaan - kansaa, agressiivista turpaaniskijää, yksilöitä, jotka eivät osaa kommunikoida sivistyneellä tavalla. Eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna suomalaiset ovat töykeitä, asenteellisia, kyvyttömiä kommunikoimaan normaalilla tavalla. Rakastan maatani muutamia ihmisiä siellä edelleen, mutta suomalaista ylläkuvattua käytöstä häpeän syvästi."
    - Suomalainen Saksasta
  19. "Valitettavasti varsin laaja-alainen ajattelu suomessa on hyvin ulkomaalaisvastaista. Usein jopa avoimen rasistista. Oikeastaan jengi on jakautunut tämän aiheen ajatuksiltaan ääripäiden suuntaan. Osa kokee monikulttuurisuuden voimavaraksi ja osa äärettömäksi uhaksi ja jo lähtökohtaisesti mahdottomaksi. Tämä on uuden ajan reviirikiistelyä. Maailmaa ei kukaan omista yksin, eikä kukaan ole toista arvokkaampi. Tämä unohtuu herkästi kun neulotaan suomenlippua hihaan tai lukitaan leijonakorua kaulaan. Ehkä suomi ei eroa monesta muusta maasta tässä kuin ainoastaan siksi, että täällä asia on huomattavasti vähemmän historian omaava ja siksi monen mielestä pelottava. Things change, thank god."
    - Aivan niin
    • "omg yeah!!! i love that name, its simple, yet meangnifuL!!!!its awesome! ur like my bff,,, can write awesome-ly and should get books published ( and i still suck at it!) totallly!!! loving itt!have fuuunnn,,, cant wait til its published!~k"
      - Santo
    • "I think everyone is dinerfeft. I found that is I weigh myself less frequently, there is more anxiety and power tied to the number when I finally do. I honestly believe that a healthy place for me would be every 2-3 days. Not that I'm there right now, but that would be ideal. On the other hand, if you weigh more often and a bad number can ruin your day, then I would say it's not worth it to switch, but honestly who knows? I had someone tell me once that I could weigh myself as often as I wanted, but it would only *count* once a week. So if you did, you could still keep with your Wednesday number, but it might just give a little more perspective. On the other hand, if you know you had a heavy food day, I would not suggest weighing yourself the next day! Usually 2 days later it's already evened out, but the day after has given me many a freak out!"
      - Maina
  20. "Jos nyt sivuutetaan se seikka kuinka rasistisia suomalaiset ovat kenekin mielestä. Abu-Hannan kirjoituksia tutkittaessa on huomannut että niissä esiintyy epätotuuksia, liiottelua ja jopa valehtelua. Mihin on unohtunut faktojen tarkistus ja lähdekritiikki. Kaikkihan tietää naisen agendan ja kunnianhimon. Toisekseen kun jatkuvasti toistetaan että suomalaiset eivät kestä kun heitä ja suomea arvostellaan... kertokaahan tähän ne maailman valtiot joissa nämä kritiikit niellään mukisematta. Itse en keksi ainoatakaan. Italia, kreikka, espanja, brasilia, kiina usa, britit? Sanokaa nyt kun sitä toitotatte. Tai no ehkä ruotsalaiset... mutta auta armias jos joku kirjoittaa suomenruotsalaisista pahasti niin siitä seuraa julkinen ristiin-naulitseminen."
    - Minä vaan
  21. "apea, verhot ja sohva on muistettu myös mainita, hyvä tarina."
    - Nimetön
  22. "Teit oikein ,kun lähdit ja suojelit lasta. Tarvitset suojelua myös sinäkin.Jokaisella täytyy olla ihmisarvo."
    - oikein
  23. "Se vaan on erikoista että rasismia lähdetään pakoon vieläkin rasistisempaan maahan. Hollanti vasta onkin rasistinen maa, euroopan maista rasistisin."
    - Miksi rasistisempaan maahan?
  24. "Kuulostaa siltä, että U-maijan lapsella on terävä pää ja hän olisi varmaan pystynyt ylläpitämään suomenkielentaitoaankin, jos siihen olisi annettu edes pieni mahdollisuus. Lapselta vietiin siis mahdollisuus kommunikoida Suomessa suomeksi, hieno juttu. Ehkä tämä tenava aikuisena tulee Suomeen asumaan, silloin on sääli että hän joutuu aloittamaan kieliopinnotkin alusta. Englanti tuskin riittää täällä koskaan."
    - Suomen sanastoa
  25. "Oliko näin, että tyttö oli itse käyttäytynyt metroasemalla epäsopivan äänekkääsi, jolloin tämä sivullinen vanhempi nainen oli avannut sanaisen arkkunsa, koska äiti ei ollut itse vaimentanut lastaan?"
    - Arjaliisa
    • "Probably ...thinks most of Finns..."
      - Just teikäläisen takia...
  26. ""Ensinnäkin, Umayyaa ei voi kutsua vanhaksipiiaksi, hän on ollut aviossa, ja eronnut. Vanhapiika ei ole koskaan avioon asti päässyt." Voi ei, minä olen vanhapiika en siis ole koskaan avioon PÄÄSSYT. Nyt minun pitää etsiä äkkiä aviomies itselleni ennen kuin minusta tulee liian vanha. Pääsenköhän naimisiin suomalaisen miehen kanssa vai pitäisikö minun tyytyä ulkomaalaiseen."
    - Emma
  27. ""...1981, maa oli takapajula Euroopan syrjässä." - Loistava analyysi! - Samaan aikaan Suomen naapurina oli fasistidiktatuuri ja esimerkiksi Baltia väkivalloin miehitettynä. Suomi oli kuitenkin vapaa... Mistä nämä historiattomat toimittajat oikein tulevat? Suomi on ollut euooppalainen satoja vuosia, kuulunut länteen. Ottakaapa kirjoja käteen ja lukekaa!- Se on tosin haasteellisempaa kuin somessa roikunta!"
    - Tollo
  28. "Vanha suomalainen sananlasku: Niin metsä vastaa kun sinne huudetaan. AbuHanna oletko ikinä tyytyväinen, mihinkään? Haastattelujesi pohjalta sinusta jää äärettömän negatiivinen kuva. Vai onko kaikki "oikeasti hyvin" ja tykkäät vain valittaa ja syyttää kaikesta muita?"
    - taateli
  29. "Ihan samanlainen kuva minulle tulee kuin edelliselle kommentoijalle, Taatelille. Eli että AbuHanna tykkää vain valittaa ja kärjistää asioita. Varmasti Suomessa on ollut rasismia niin häntä itseään kuin lasta kohtaan, mutta sitä tulee taatusti vastaan myös Hollannissa. Ja kyllähän Abu Hanna jo tuossa artikkelissakin jupisi Hollannin erikoisuuksistakin. Eli ei hän itse ole valmis integroitumaan siihenkään maahan. Niin, onko sitten ne vanhat palestiinalaiset paimentolaisjuuret, jotka tekevät sen, että missään ei ole kotonaan ja kaikki tuntuvat olevan juuri sinua ja vain sinua vastaan. Surullista. Olen aina tykännyt Abu Hannasta, mutta nyt jotenkin tämä ruikutus alkaa mennä yli. Kun ei se Hollantikaan kelpaa ja sinne piti lapsi raukka raastaa ainoilta juurilta, jotka tämä oli oppinut tuntemaan. Ja nyt niitäkään ei ole. Toivottavasti hänen annetaan nyt juurtua sinne Hollantiin eikä häntä viedä maasta pois, kun äitiä alkaa kyllästyttää sekin maa."
    - Mamita
  30. "Kiitos taateli, ehdit ennen minua henkilökohtaiseen arviointiin. Abu Hannan kaikki tuotanto on varsin negatiivista suomalaisten kritiikkiä eikä hän olisi sitä julkisuuteen saanut ilman mamu-taustaansa. Mutta " ei savua ilman tulta", ikävän paljon näkee junttikäytöstä julkisilla paikoilla missä kaikkien on kuljettava. Nouskaamme kaiki fiksut suomalaiset torjumaan huonoa käytöstä ottamalla siihen kantaa välittömästi jos mummot nimittelevät mustia vauvoja tai mustat pojat ahdistelevat tyttöjä lukiolaisten kirjakaupassa. Rasismi ei koskaan lopu, sillä se on rakennettu biologiaan eloonjäämisvietteihin, mutta voimme ainakin koettaa järjellä lieventää sitä."
    - finnish
  31. "Suomi on sairas , masentava maa."
    - HAMZEH ASSAAD
    • "Näin tosiaan on ja täällä on PAKKO asua. Muualle ei pääse."
      - Tottamoosesabdudallah
      • "Voi ei, ei täällä Suomessa ole kenenkään pakko asua! Rajat ovat auki itään, länteen ja etelään. Ketään ei täällä väkisin pidetä. Kommunistisista maista ei ehkä pääse pois. Suomi ei ole sellainen."
        - Eurooppalainen
  32. "On surullista, että Abu-Hannan kantaa niin suurta tuskaa ja negatiivisia ajatuksia sisällään. Miten voikin ihminen olla niin negatiivinen. Toivottavasti hän nyt löytää sielulleen rauhan Amsterdamissa, ja pysyy siellä ja unohtaa suomalaiset"
    - Mökin miina
  33. "Abu-Hannalle onnea Hollantiin, toivottavasti saat töitäkin pian! Kannattaa kyllä meidät suomalaiset unohtaa ihan kokonaan ja siirtyä elämässä eteenpäin. :)"
    - Trejo
  34. "Hei,tietääkö kukaan paljonko apurahoja työtön ABUrahaHANNA on tälle vuodelle onnistunut suomalaisilta imuroimaan? Hänestä huomaa miten törkeä yhteiskunnan hyväksikäyttäjä hän on ja miten helposti vähälahjainen,työtäpelkäävä ulkomaalainen voi jopa maasta muutettuaan vielä kupata elantonsa suomalaisten pussista."
    - tättähäärä

Osallistu keskusteluun